Muslimeille uskonnottomuus on vaikea asia. He eivät voi olla avoimia asiasta, koska se saattaisi johtaa hyljeksintään. Jos et koe uskontoasi oikeaksi, onko oikein että joudut esittämään jotain muuta kuin olet. Uutisessa kerrottiin kahdesta ex-muslimista Fatimasta ja Ifrahista, jotka ovat eronneet islamin uskosta. Molemmilla oli kuitenkin päällään hijab-huivi. He eivät ole voineet paljastaa valintaansa muulle yhteisölle. Ifrah kertoi, kuinka hänen äitinsä mielestä hän, joka ei rukoile, ei ole muslimi. Joten Ifrah rukoilee aina, kun hänen äitinsä sitä pyytää. Fatima ja Ifrah eivät ole kertoneet vanhemmilleen, että luopuvat uskostaan. He pelkäävät, että vanhemmat eivät hyväksy asiaa ja häätävät heidät pois kotoaan.
Mun mielipide tästä on, että aika karua. Eletään kuitenkin jo vuotta 2016. Ymmärrän täysin kuitenkin sen, että islamin uskossa ei ole yleistä että siitä erotaan. Mutta tarvitseeko sun feikata ja olla joku muu kuin oikeasti olet? Uutisessa he kuitenkin perustelivat uskosta eroamista mun mielestä ihan hyvin perustein. Toivoisin itse, jos olisin tuossa tilanteessa, että pystyisin puhumaan omalle perheelleni. En tiedä nauttisinko elämästä niin paljon kuin voisin, jos en saisi mahdollisuutta tehdä asioita jotka koen oikeaksi. Mun mielestä siinä asiassa saa olla vähän itsekäs, eikä tarvitse kuunnella vanhempiaan. En tarkoita etteikö vanhempia ja islamia pitäisi kunnioittaa, vaan sitä että toteutettaisiin itseämme mahdollisimman hyvin. Eletään hetkessä ja yritetään saada siitä kaikki irti!
